Xtravaschnauza-kääpiösnautserit

Teimme aivan upean viikonloppureissun Kaunasin kansainvälisiin koiranäyttelyihin Vivan, Victory de Lordship’s, kanssa. Pitkä matka typistyi helpon tuntuiseksi lentämällä Vilnaan, ja meillähän on aina Fifulin kanssa yhdessä helppoa matkustaa. Lauantaina kehässä oli erikoistuomari Viktoras Avtusko, Vivan tulokseksi ERI1, CACIB-J, ROP-juniori ja Rotunsa Paras! Sunnuntaina tuomarina niinikään erikoistuomari Irina Poletaeva, ja tuloksena melkein yhtä komeasti ERI1, CACIB-J, ROP-juniori ja VSP. Näillä tuloksilla Vivasta tuli Liettuan Juniorimuotovalio! Oli hienoa huomata, että tuomarit arvostivat käsin nyppien tehtyä trimmiä, esimerkiksi kasvojen ja koristekarvojen pippurointia ja muita rodun finessejä joita kovin moni vastaantulija ei edes huomaa.

Mikä mieletön näyttelyvuoden aloitus meidän Vivalle! KV-näyttelyistä kaksi kertaa paras narttu ja kerran PN2, ja kansainvälistä juniorimuotovaliotakin (C.I.B.-J) varten on neljää tarvittavaa tulosta varten kolme kasassa!

Pentuset ovat päässeet normaaliin trimmausrytmiin ja näin yhdeksänviikkoisena aiemmin kovin tummat värit alkavat saada hieman vaaleampaa sävyä. Muistoksi näin talvipakkasilla vain vaatimaton kännykkäkameraräpsäisy meidän Magnuksesta, Xtravaschnauza Chimichurri.

Näyttelyvuosi polkaistiin käyntiin Kajaanin kansainvälisestä koiranäyttelystä. Meidän Vivalle, Victory de Lordship’s, kelpo tulos JUN ERI1, SA, JUN SERT, CACIB-J, VSP JUN, SERT, PN2. Tuomarina Saija Juutilainen, jonka arvostelu Fifusta: “Laadukas juniorinarttu jolla erinomainen rungon tilavuus, tiiviys ja jäntevyys. Hyvä niskalinja ja häntä. Hyvä etuosa ja raajaluusto. Narttumainen pää. Kaunis ilme. Erinomainen karva ja puhdas tasainen väri. Hieman kapea kintereestä. Kaunis ryhdikäs sivukuva. Sujuva sivuaskel. Sopivasti voimaa kintereissä.” Tästä meidän on hyvä jatkaa, Suomen sertit alle kaksivuotiaille on kasassa kolmella yrittämällä ja ensimmäinen juniori-CACIB plakkarissa!

C-pennut alkavat lähestyä luovutusikää. Pian sanomme osalle niistä näkemiin, vaan ei hyvästi kenellekään. Kuvissa poseeraavat ensimmäisenä tyttö Chimichanga “Nano”, ja sitten pojat Chilantro “Kössi”, Chipotle “Ahti” ja viimeisessä kuvassa Chimichurri “Magnus”. Ihanan reippaat ceekkosemme joiden kanssa olemme viettäneet aivan mahtavan talviloman! Olin luvannut (en oikein tiedä kenelle), että 2024 on taukoa pennuista, mutta nyt jo tuntuu vaikealta moinen ajatus, niin mukavaa näitä pentuja on ollut hoitaa talvipakkasista huolimatta. Onneksi Nano ja Magnus jäävät ainakin vielä toistaiseksi kotiin meidän iloksemme, niin pysymme hyvin pentuarjessa kiinni.

Aika rientää, ja meidän ihanat C2-pennutkin ovat ehtineet jo 5,5 viikon ikään! Tämä ihana pentue on tehnyt isot hädät jo neljän vuorokauden ajan ulos, ja muutenkin oikea pikkukoiran elämä käyttää päivä päivältä näppärämmin. Vaikka en yleensä ole kovin innostunut talvipennuista, on aivan mahtavaa kun näiden aktiivisimmat viikot osuvat joulun ja uuden vuoden pyhien aikaan jolloin töissä on todella hiljaista ja voimme viettää poikkeuksellisen paljon aikaa muksujen kanssa. Olen todella tyytyväinen pentueeseen, ne ovat olleet toistaiseksi todella reippaita, ovat kauniita tyypiltään ja pojat aivan upeaturkkisia. En ollut ajatellut, että Mini tekisi väistämättä useamman pentueen mutta tämän pentueen laadun perusteella aion ilman muuta pohtia lisää pentueita Minille. Valokuvassa vasemmalta oikealle tyttö Nano, sitten pojat Ahti, “Säämiskä” ja Kössi.

Vivan, Victory de Lordship’s, virallinen näyttelyura Suomessa alkoi sieltä jännittävimmästä mahdollisesta; Messukeskuksen Voittaja-näyttelyviikonlopusta. Lauantaina tuomarina Marjo Järventölä, ja tulokseksi hienosti JUN ERI1, SA, JSERT, SERT, ROP-juniori ja Helsingin Juniorivoittaja 2023 -titteli. 10kk iässä eka serti, ekasta näyttelystä, Messarista – hieno muisto meidän yhteiselle taipaleelle Fifulin kanssa <3

Sunnuntaina sitten kävi jo urosten arvostelua seuratessa ilmeiseksi, että Viva ei taatusti tuomarille kelpaa. Mietin jo hetken jätänkö kehän väliin, mutta kävimme kuitenkin treenaamassa paria esittämistapaa ihan kehätilanteessa. Onhan Messari maailman kallein tapa näyttelytreenata koiraa mutta kun kehän vieressä jo oltiin… Viva esiintyi jopa paremmin kuin lauantaina, varmasti siksi kun en itse jännittänyt ollenkaan kun tiesin ettei sijoitusmahdollisuuksia ole. Keskityimme pitämään rennosti kivaa, tuloksena Vivalle ERI ja arvostelu josta en oikein tunnista koiraa.

Uskollisena isoäitinsä, äitinsä ja siskonsa perinteille, Mini teki pentueensa rauhallisesti ja ilman mitään huolen aiheita kasvattajalle. Stressittömämpää koirankasvatusta ei voisi ollakaan kuin näiden tyttöjen pennuttaminen! Nyt ihailemme tasaista ja hyvinvoivaa porukkaa, joka osui vielä poikapainotteisena sukupuolitoiveisiinkin. Nämä pennut ovat omakasvattejani jo kahdeksannessa polvessa – minulle jolle sukutaulujen omatekoisuus on kaikki kaikessa tämä on hyvin merkittävä asia. Nautimme näistä ihanista C2-pennuista kaikin puolin nyt kun seuraavat pentueet ovat suunniteilla vasta vuodelle 2025. Lisätietoja pennuista voit lukea Pentuja-sivulta.

Kuvassa oikealla tyttö Nano, sitten pojat Mikro, Makro ja Mega <3

Viimeistä kertaa pentuluokassa Vivan, Victory de Lordship’s, kanssa. Tuomarivaihdosten jälkeen meille osui myös Lahden pentunäyttelyyn rotuspesialisteja jopa kaksin kappalein. Rodun tuomaroi Hilkka Salohalla, ja hän tykästyi Vivaan siinä määrin että tosi sievien narttupentujen joukosta Viva valittiin rodun parhaaksi. Sen jälkeen ryhmässä Ville Meronen nosti Vivan jo tutuksi tulleen dobermannin perässä RYP2-sijoitukseen!

Täysin poikkeuksellisesti meille on tuloillaan talvipentuja! En kerta kaikkiaan malttanut jäädä odottamaan ensi kesää, joten meidän kaunokainen Mini, C.I.B. FI, EE & BY MVA, EE JMVA, EEJV-21, TLNJV-21, TLNV-21 FinnSieger Xtravaschnauza WYSIWYG, on astutettu ja alle kuukauden päästä meillä pitäisi olla pentuja talossa. Näistä pennuista sopiikin olla innoissaan, koska pentuja ei tämän talviurakan jälkeen ole luvassa ensi vuodelle laisinkaan. Lisätietoja pentueesta täältä.

Vietimme Vivan, Victory de Lordship’s, kanssa tuloksiltaan ja tunnelmaltaan hienon viikonlopun Kotkan pentunäyttelyissä. Olen jo aiemmin kirjoittanut että Viva on ns. isojen kehien koira ja sen sain kokea jälleen kerran, kun lauantaina Paula Rekirannan rotukehässä Viva ei saanut postimerkin kokoisessa ringissä liikettään “auki” kunnolla. Se miellytti kuitenkin muuten tuomaria sen verran, että pääsimme isoon kehään. Olin tosi iloinen kun tuomari huomioi Vivan varpaisiin asti nypityt raajat. Ryhmässä Viva esiintyi taas kuin Euroopan omistaja, ja herätti tuomari Veli-Pekka Kumpumäen huomion RYP3-sijoitukseen asti.

Sunnuntaina jännitti händleriä ihan huolella kun odottelimme rodun erikoistuomarin kehään. Olen normaalistikin kova jännittäjä, mutta kun tiedän että tuomari oikeasti osaa rodun, minua jännittää vielä paljon enemmän. Tämä kaikki on vähän hassua kun juuri silloinhan ei pitäisi olla mitään jännitettävää. Onneksi Viva on meikäläistä varmaotteisempi ja se sai tuomari Mervi Raisaarelta tosi hienon arvostelun (joka löytyy Vivan omalta sivulta), joten jäimme tietenkin ryhmään. Ankean pienen kokoisessa ryhmäkehässä ei ollut oikein tilaa liikkua, mutta upean dobermannin, rottweilerin ja tanskandogin perässä Viva herkesi rankan viikonlopun päätteeksi aivan käsittämättömän ryhdikkääseen raviin, samanlaiseen kuin Helsingissä kun se voitti ryhmän. Tuomari palkitsi Vivan hienon esiintymisen RYP2-sijoituksella! Olen niin ylpeä Vivasta – sillä on nyt pentunäyttelyistä neljä ryhmäsijoitusta joista kaksi rodun kasvattajatuomareilta. Pentuluokka on pentuluokka, mutta Vivan kanssa harrastaminen on sen supermakean luonteen ansiosta minulle aivan loppumattoman ilon lähde, epävirallisuudesta viis.