Pentukuulumisia

Meillä on vihdoin kaikki hyvin ja eletään normaalia pentuarkea. Mooses kävelee omin jaloin ja on ihan normaali pentu, ja elämä rullailee tasaiseen pentutahtiin. Pian saamme vihdoin ensimmäiset vieraat pennuille (siirsimme kaikkea Mooseksen kuntoutuksen takia) ja pennut varmasti vieraista ilahtuvatkin – siinä määrin ovat ahnasta sakkia sylittämiselle <3

Eka “metsälenkki”

Pennut pääsivät ensimmäistä kertaa terassialuetta pidemmälle “metsälenkille” eli meidän pihalle pyörimään. Kaikki oli ihmeellistä, mutta kaikki olivat tosi reippaita.

Meillä on pentuja!

Meidän pennut ovat syntyneet, ja alkusäikähdysten ja komplikaatioiden jälkeen kaikki on nassikoiden kanssa tosi hyvin. Ikää pennuilla on nyt viisi päivää ja vihdoin tohdimme alkaa suunnittelemaan elämää eteenpäin. Sekä Nacho että Ippu synnyttivät pentunsa luonnollisesti ja pennuilla on ollut kaikki asiat hyvin koko ajan; Ipulla tuli jälkikäteen haasteita voinnin suhteen mutta nämäkin ongelmat on nyt selätetty ja täällä on paitsi hyvin väsynyt ja paljon valvonut kasvattaja, myös asiat tosi hyvin. Tulen tapojeni mukaisesti avaamaan pentublogin jahka saa hieman lepoa ja voimia – pentueiden kasvua saa siis seurata kuten ennenkin blogistamme.

Vuoden Kääpiösnautseri 2021

Vuoden Kääpiösnautserit palkittiin taas Suomen Kääpiösnautserikerhon vuosikokouksen yhteydessä. Meidän Mini, Xtravaschnauza WYSIWYG, kilpaili vain muutaman kuukauden ajan hyvin rajoitetussa määrässä näyttelyitä, joten hopeasijoitus oli hieno tulos nuorelle typykällemme. Junioriluokan saavutukset pääerikoisnäyttelystä ja Tallinnan Voittajasta olivat varmasti sille parhaat tulokset, mutta myös ensimmäiset CACIBit jäivät näyttelyuran ensimetreiltä mieleen.

Tallinna, kerta kiellon päälle…

En tiedä mikä minuun meni, mutta jossain kohti alkusyksyä koin järkeväksi ajatuksen kokeilla Minille, EE JMVA, EEJW-21, TLNW-21, TLNJW-21 Xtravaschnauza WYSIWYG, juniorititteleitä yhtenä näyttelyviikonloppuna, ja heti seuraavana viikonloppuna CACIBia. Näin päädyimme typykän kanssa taas Tallinnaan. Tuomarina oli Olga Kupriyanova-Sinko, ja tulos hienosti ERI1, SA, PN1, CACIB, VSP. Mini on vielä juniori-ikäinen ja silti CACIBeja on kertynyt kaksin kappalein kahdesta maasta, joten lähdimme saman tien tuulisesta Tallinnasta valkoinen rusetti kädessä potemaan flunssaa kotiin. Ei ollut turha reissu mutta peräkkäisinä viikonloppuina ulkomaille reissaamisesta saisi kyllä näillä kilometreillä jo oppia pois. Muutenkin voisimme keskittyä hetken aikaa Minin kanssa tuon Pirjon kaluaman parran kasvatteluun…;)